Pitkästä aikaa taas kohti hämeenlinnaa etkoilemaan josta jatketaan eteenpäin turkuun. Ensimmäistä kertaa herran 6h setissä. Turussa ollaan taas. En ole yhtään huonoa turkua reissia tehnyt. Oli tämä kokemus kyllä. Kannatti tulla paikalle.
Onhan sitä kulunut reilu pari viikkoa kun viimeksi hämeenlinnassa on tullut käytyä. Tosin se oli viime vuonna... Oli hyvä huomata että isännän olotila oli kohentunut sitten viime kerran. Oli päässyt sohvalta jopa ylös omin voimin... Ei ollut kuoleman kourissa. Aikaisempi 2 viikon kapula on taakse jäänyttä elämää. Etkojen paras biisi Marusha – Deep. Normaalia etkoilu sekoilua tälläkin kertaa.
Varsin vahva edustus hämeenlinnasta oli paikalle saapunut. Tuttuja paikalla riihimäki, helsinki, tampere, lahti tietysti pilaamassa tunnelmaa. Unohtamatta turun tuttuja jotka olivat paikalle saapuneet. Todella paljon tuttuja liikkeellä. Veikkaan että Omppu hotellissa oli aika kovalla prosentilla bileporukkaa bileen jälkeisenä yönä.
Oli sisääntulo järjestelyt muuttunut sitten viime kerran kun samasta ovesta meinattiin mennä kun ekaa kertaa oltiin mestoilla niin meidät ohjattiin toiselle ovelle peremmälle. Meidät huikattiin sisään oikealle ovelle. Narikka oli vähän pienen oloinen tuohon porukkamäärään. Tuo ei pilannut omaa tunnelmaa, tilanteen mukaan mennään aina.
Paikalle 23.30. Puoli tuntia jäljessä suunnitellusta ajankohdasta. Mutta tämä on sen laatuinen bile että olisi pitänyt olla heti alusta asti paikalla kuulemassa joka sekunti. Mutta tänään näin. Porukkaa oli paikalla runsaasti ja mitä yleissilmäyksen loi niin enemmistö taisi olla tanssimassa mistä kukakin oli löytänyt sopivan läänin tanssi suoritukselleen. Psyke vaiheessa kuultu prodigy – voodoo people psyke versiona tietty. Ihan kivan kuuloinen versio biisistä.
Tässä vaiheessa saa huomata että paikassa on törky kuuma, mitä toisaalta voi muuta odottaa tuolla porukkamäärällä saadaan lämmöt korkealle. Sain kuulla että ennen omaa paikalle saapumista Proteus olisi kerennyt jo pöydilläkin käymään. Tätä en itse nähnyt, minulle kerrottiin. Porukka kyllä tanssi niin antaumuksella että luulen että suurin osa ei ole ekaa kertaa paikalla vaan tietävät mitä odottaa illalta noin suurinpiirtein.
Vinyyliä raaputettiin myös illan aikana. Harri kyllä heilui aika tarkkaan koko fysiikkansa sieto rajoilla. Kertoi loppuillasta että oli tullut paikalle lievästä kuumeilusta huolimatta. Kiitos siitä. Paikka oli saatu visuaalisesti nätiksi mun silmiin ainakin. Mitä valojen pyörittämiseen tulee en löydä pahaa sanottavaa siitä. Varmaan aikamoista skarppausta saa pitää yllä kun lähes 6 tuntia pitää ohjat käsissä.
Kriss G nähty mestoilla tuttu tavaramerkiksi jo muodustunut juttu jonka kuvista näkee. Illassa oli omaan makuun sopivaa musiikkia tarjolla mutta myös semmoista joka meni ohi oman ymmärrykseni. Hardi oli sitä mitä ovat sen ystävät tottuneet kuulemaan ja haluamaan, itsellä se osasto meni ohi. Liian rankkaa omaan makuun.
Mutta taas kerran sanon että kyllä tälle näkyi olevan oma kannattaja kuntansa ja tänä iltana sitä oli enemmistö paikalla olijoista. Vaikka bileissä pystyy venymään aika paljon mutta jossain kohtaa tulee raja vastaan jonka yli menevä saundi ei enää kuullosta korvaan kivalta. Varmaan joka genrestä pyritty kaivamaan klassikoita kehiin.
Kellon ollessa 01.45 odotetuin hetki ehkä omalla kohdalla. Oldskool hetket. Tunnistin alta tulevan biisin. Vähän alkuun ujostelin eikä käsi lähtenyt lentoon kuin pikkuisen ennen kuin tanssilattian porukka tunnisti biisin. RMB – Spring. Illan lekoja... Seuraava tunnistettu raita oli Interstate – Human beings. Tämän biisin kohdalla riitti se kun tunnistin aikalailla sekunneissa mistä on kyse. Käsi nousi jo vapautuneemmin ilmaan heti biisin alettua soida alla.
En tiedä kuinka moni katsoi siinä lähellä että minkä kohtauksen toi sai mutta se on vaan sitä mitä oldskool musa saa minussa aikaan. Fanaattinen 90-luvun musiikin fani. Luulen myös että tulen myös pysymään. Moby – thousand... Tämä oli omalle kohdalle semmoista nannaa että ei voisi parempaa ajatella. Näistä lekoista iso kiitos ja syvä kumarrus täältäpäin. Lämmitti mieltä todella paljon. Me loves 90's rave...
Eka live pläjäys yllätti jollain tavalla positiivisesti. En tiennyt mitä odottaa mutta jollain tasolla diggasin tätä. Näissä olosuhteissa. Carbon based heitti siinä keskivaiheilla live sessioo muutaman biisin kehiin ja lennosta vaihtui äijät. Loppuvaiheilla lavalla oli kyllä porukkaa ihan ruuhkaksi asti. Live settien aikana Harri nähtiin syntikan, kitaran ja rummun kanssa soittopuuhissa.
Tämä live oli vähän oma maailmansa. Poikkeavaa toimintaa. Tyyli muuttui itselle siihen siedettävän rajamaille. Yhden biisin sitten jo tunnistin loppuvaiheilla. Verta ja lihaa...
Kiitoksia eräälle naisihmiselle kenen kanssa useampaan otteeseen keskusteltiin kameroista ja kuvaamisesta yleensä. Oli mukavaa jutella aiheesta.
Ja Nenna kanssa, long time no see. Oli kiva muutama sana vaihtaa siinä kiireessä.
Mobyn hymn oli varmaan tarkoitettu jo viimeiseksi biisiksi mutta kansa vaati lisää ja sitä saa mitä tilaa. Yksi biisi tuli suoritlta ja toiseen biisiin anottiin jo lupaa, hetken anelun jälkeen lupa heltisi. Ihan kalkkiviivoilla törmäsin paidattomaan poikaan. Ensi vuonna jos tämmöinen tulee niin ehdottomasti harkintaan. Tämä oli kokemus. Lopuksi totean jälleen että turun naiset on kyllä omaa luokkaansa kauneudessa.
Proteus osaa asiansa. Yhtälailla kuin "omassa" genressään sen tekee Orkidea. Unohtamatta meidän kolmatta konkaria joka toimii aktiivisesti kuvioissa mukana. Eliot ness. Siinä on kolme niin rautaisen ammattitaidon omaavia soittajia että big respect täältä kaikille kolmelle että olette jaksaneet nämä kaikki vuodet. Ilman teitä monen ihmisen elämä olisi ollut hyvin paljon tylsempää. Uskon että tämän väitteen allekirjoittaa aika monta bilettäjää suomen maassa. Varmasti rajojen ulkopuoleltakin... Muutaman henkilön jutuista päätellen oli paikalla myös harvemmin bileissä kävijöitä, nimi vaan vetoaa kansaan.
"kotiin" paluu aamusella oli yhtä parhautta. Työ ja uhraus mitä väsyneiden bilettäjien eteen tehtiin sitä ei osaa kylliksi kiittää. Kiitoksia houstauksesta jälleen kerran Nightraver + vaimoke. Kerta kerralta paikka tuntuu enemmän kodilta. Toiselta kodilta. Lahti tulee taas jossain vaiheessa paikalle pilaamaan tunnelman.
Kiitos myös hämeenlinnan porukkalle kokonaisuudessaan seurasta yms, vanhoille ja uusille tuttavuuksille juttutuokioista. Saa tulla nykimään bileissä hihasta ja vaihtaa muutaman sanan. Harrille kiitos näistä vuosista!!! Toivomme näkevämme sinua vielä soittamssa vuosia ja vuosia... You can't stop raving...
