Luovan tauon jälkeen Turussa. Kuluvan vuoden tammikuussa viimeksi. Hyvä turku reissu niinkuin tähän asti ovat aina olleet. Millennium järjestäjänä ei laimentanut iltaa yhtään. Taas seikkailtiin vieraalla maalla.
Olihan taas porukka kasassa. Oli niin levotonta läppää koko menomatkan että siinä sai nauraa maha kipeenä koko ajan. Ei se väärin ole. Kunnon puujalka vitsejä ei voita mikään. Pienen ruuhkapiikin jälkeen joka kehällä oli niin päästiin väljempään liikennevirtaan ja matka taittui hyvää vauhtia sen jälkeen. En ole millään tiellä nähnyt moista määrää tunneleita. Ekaa kertaa itse kuljin tuota reittiä nyt kun oli täysin valmis.
Omalla kohdalla lyhyen puoleiseksi jääneet etkoilut hotelilla ja lätkämatsin ekan erän jälkeen bilemestoille. Oli vähän orpoa kävellä kun ei ollut aikaisemmin niillä nurkilla kävellyt eikä ollut täysin varma että oli oikealla reitillä. Pääsin mestoille ilman kommelluksia siinä klo 22 tienoilla. Kuulin matkalla erään rappusilla istuneen nuoren naisen suusta ohikävellessäni että toi oli söötti... Olin silleen että joo... Matka jatkui.
Börs oli itselle täysin uusi tuttavuus paikkana, Ehkä joskus ohimennen saattanut kuulla tai nähdä jossain yhteydessä paikasta. Ensimmäisenä törmäsin Caro² soittopuuhissa loungen puolella. Siinä meni hetken aikaa jutellessa ja sitten kohti isompaa areenaa.
Loungen aloitus Caro² tyyliin house saundilla. En ensimmäisen pyörähdyksen jälkeen päässyt loungen puolelle käymään kun toisen areena tarjonta pitt minut visusti siellä. Mutta saundi oli juuri niin hyvää kuin herra sen osaa.
COSMO & FRANKIE WELLS. Herrojen soittoa en ole ihan pieneen hetkeen päässyt kuulemaan. Ei ole tyylitaju eikä taidot hävinneet mihinkään. Sen verran kovia klassikoita puski muiden hyvien raitojen sekaan että sitä kelpasi ihan nautiskella täysillä. Muutaman biisi bongauksen tein setistä. 3 Drivers on a vinyl – Greece 2000, Joitakin taas jäi ihan pienestä kiinni että olisi saanut kaivettua nimen tuttuun biisiin.
Hyvä lämmittely ainakin oletusarvoisesti kovimpaan settiin. Tykkäsin tästä. Kaikesta huudosta ja yleisestä fiiliksestä päätellen en ollut ainoa joka diggasi tätä settiä. Voin sanoa soittajien eleistä että sieltä huokui se että olivat aivan liekeissä!!
Lounge toinen soittaja Axel Knight, Hyvin samantapaisesti mun korvaan jatkettiin housen merkeissä. Hyvän kuuloista saundia tämäkin oli. Tätä settiä kerkesi vähän enemmän kuulemaan kun tuli jämähdettyä lätkäpelin loppuvaiheita seuraamaan tiiviimmin.
Niin syy ja seuraus suhteeseen minun villin arvioni mukaan miksi ei ollut väkeä paikalla sen enempää alkuun kuin oli. Jo suurin osa lahti invaasio porukasta jäi hotelliin katsomaan lätkämatsia loppuun, itse läksin kohti bilemestaa ekan erän jälkeen. Paikan päällä loungen puolella pääsi näkemään matsia useammastakin ruudusta. Matsin aikana porukkaa valui mestoille tasaisena virtana.
Loppu 8 minuuttia mitä peliä seurasin tiukasti niin voin kuvitella miten mertaranta ei ole pysynyt jakkaralla kun on selostanut peliä. Ääntä kun töllössä ei ymmärrettävästi ollut. Mutta varmaan tullut asioita kovaa ja korkealta. Tiukka vääntö joka muuttui kovemmaksi trilleriksi mitä pidemmälle eteni. Päästiin kuittaamaan olympialaisten tappio peli tällä. Kiitos leijonat, selkä seinää vasten teitte sen mitä kansa odotti. Ihanaa leijonat ihanaa, vaikka tekee kipeää niin ei haittaa...
ELIOT NESS & PROTEUS, Maestrot dekkien taakse kahdeksi tunniksi. Voin sanoa että tätä on koko ilta odotettu!! Aika tekno pitoinen setti oli mutta soitettu matsku oli vanhan kuuloista. Proteus vähän kertoi mitä tuleman pitää ennen settiä. Kyllä settiin mahtui niitä klassikoita joita odotin setissä. Herra totesi että ekaa kertaa keikalla farkut jalassa. Käytännön syistä kun proteus poistui soiton jälkeen suoraan lentokentälle ja lähti austraaliaan keikalle. En voi kyllin kiittä tästä setistä!
Vai mitä vanhan liiton diggaajat sanoo seuraaviin valintoihin? Prodigy – Firestarter, joku oudompi versio mutta toimii kuin häkä. 00.35 noin. Jones & Stephenson – The 1st rebirth, tämä biisi bongattiin heti kun sitä alettiin soittaa alla. Versio oli joku vähemmän soitettu oudompi. DJ Misjah & DJ Tim – Access, DJ Scott project – U. Nämä klassikot kyllä nosti oman mielialan kattoon että turha edes kertoa että nämä oli illan kohokohtia!
Accessin aikana tuli pieni proteuksen spiikki väliin ja biisi jatkui.
Jo pelkästään näiden biisien kuuleminen riitti kuittaamaan reissuun uhratut rahat. Saako pyytää joskus jos herrat aikatauluiltaan pääsisivät dekkien taakse samaan aikaan useammaksi tunniksi ja soittaisitte klassikoita ja omia suosikkejanne vuosien varrelta, pääpaino vanhemmalla matskulla. onnistuisiko? Olisin niin paikalla!!! Ehkä joskus?
Tämä setti vei allekirjoittaneen aikakoneella reilu 15 vuotta taaksepäin ajassa jolloin aloittelin bileissä käymisen. Illan kovimmat ablodit tulivat kyllä täysin ansiosta! Paikalla oli mulle kerrotun mukaan todella paljon semmoista väkeä paikalla joka ei niin aktiivisesti enää käy bileissä. Nyt oli raivattu kalenteriin tilaa tätä iltaa varten.
Lounge kolmas soittaja Quakey, saundimaailma muuttui. Kuulin Tomcraft – Loneliness biisin. Tämä meni pääosin kyllä muuten ohi. Tuli oltua toisella puolella nauttimassa vanhempaa saundia. Valinta oli tehtävä.
Narikan suuntaan suuret kiitokset ystävällisestä ja joustavasta palvelusta.
Paljon tuli juteltua paikallisten tuttujen kanssa, kaikkia en ole nähnytkään pitkään aikaan. Muutama uusi tuttavuuskin tuli illan aikana. Että kiitoksia vaan uusille ja vanhoille tutuille juttutuokioista. Tulkaa ihmeessä nykäsemään hihasta ja juttusille. Lupaan etten pure. Tuttuja oli saapunut pääosin helsingin seudulta ja yksi hämeenlinnasta.
Jäin semmoiseen käsitykseen että nämä olivat toiset bileet mitä tiloissa on järjestetty kautta aikain. Edellisistä bileistä oli kulunut yli 10 vuotta. Ensimmäistä kertaa paikassa, toimiva tilana, sai kaksi soittopaikkaa jotka eivät häirinneet toisiaan. Eikä tällä ilmalla terassi huonontanut paikan hohtoa ollenkaan.
Lounge ja viimeinen soittaja, bodylotion, Ei tätäkään settiä kerennyt paljoa kuulemaan mutta sen vähän mitä kerkesi kuulemaan niin housen maailmaan palailtiin.
DARUDE & K-SYSTEM, ensimmäistä kertaa soittamassa yhdessä. Alkuvaiheissa bongasin JS 16 – Stomp to my beat, darude – In the darkness, välillä tuli spiikkiä väliin joiden sisältöä ei väsymyksestä johtuen saanut kiinni, samoilla silmillä jo 19 tuntia hereillä tossa vaiheessa. Tämäkin kaksikko oli liekeissä. Setti näytti olevan kansan mieleen.
Darudella oli lappu show tänäkin iltana. Toisaalta tuo on hyvä tapa kommunikoida tanssivan yleisön kanssa. Olisko herra testannut uusia biisejä yleisöllä? Toivotaan että haluttu tieto saatiin puristettua irti.
Väsymys vei voiton vähän ennen kolmea ja oli poistuttava paikalta nukkumaan hotelliin että jaksaa siirtyä takaisin kotiin. Kotimatkalla selvisi että pisin tunneli on 2,3km turku-helsinki motarilla. Ei näkynyt sen tunnelin päässä valoa ihan heti.
Paluumatkalla hotelliin oli taas aika levotonta läppää paikallisessa pikaruokapaikassa. Mulle huikattiin että otas meistä (omasta porukasta) turisti kuva kun vieraalla maalla ollaan. Toivottiin että passia ja papereita ei kysellä kun ei ole viisumia. Mietittiin samalla että onko tässä vieraassa maassa lahden lähetystöä? No onneksi semmoinen löytyi ja lahtelaiset turistit pääsivät turvaan. Lopputulos oli että lahtelaiset häädettiin vieraalta maalta tunnelman pilaamisen takia. Olihan seikkailu...
Mutta oli jälleen hieno reissu turkuun, täällä osataan järjestää hyviä bileitä. Että kiitos Millennium jälleen laadukkaasta bileestä. Osaatte asianne. Lahti turistit tulee toisenkin kerran paikalle. Keskustassa matkaajan onneksi on halpa hotelli jossa kelpaa nukkua yönsä. Lähellä kaikkea.
Aikataulullisesta syystä emme kerenneet lähteä metsästämään erästä kuuluisaa siltaa joka olisi ollut kiva lisä kuvagalleriaan reissusta.
Sorry Wegez & Nic'silver kun ei kyennyt tulemaan paikalle ajoissa kuulemaan teidän settiä. Mutta aikataulullisestikin se olisi tehnyt tiukkaa. Lätkää piti vähän katsoa ennen lähtöä mestoille. Mestoilla sitten seurattiin ihan loppuhetket.
Meillä oli hyvä porukka kasassa tähän reissuun. Olisiko kipeä porukka kuvaavampi ilmaisu? Sen verran sairasta puujalkaa tuli koko reissun ajan että ei voinut olla nauramatta. Ilta sitten "huipentui" hotellihuoneessa "tankotanssiin" onneksi ymmärtääkseni ihan vaatteet oli päällä. Toinen hyvä pointti oli että "esitys" jäi hyvin lyhyeksi. Oli itsellä tässä vaiheessa jo pää tyynyssä. Tämän pystytangon käyttötarkoitus oli erään toimesta ymmärretty väärin. Kukaan ei loukkaantunut eikä traumoja tästä jäänyt.
Turun päässä hotellihuone oli paljon tilavampi verrattuna jyväskylän vastaavaan. Mutta molemmissa sai nukuttua edes vähän ennen lähtöä pois.
Nyt on sitten totuus nähty tienvarsimainoksessa. Muumit eivät asu laaksossa vaan lasissa. Me uskomme tienvarsimainoksiin...
Propsit kahdelle kävijälle. Toinen heistä oli paikalla pyörätuolilla. Varmasti mukava hänenkin päästä "tuulettumaan" bileisiin. Toinen kaveri oli tullut keppien kanssa paikalle. Osoitatte taisteluhenkeä. Propsit siitä.
Ehdottomasti tällä porukalla reissu joskus uusiksi!!
