Lauantai aamu koitti. Todella huonosti nukutun ja kauhean kylmän yön jälkeen alkoi päivä vähän rauhallisemmissa merkeissä. Ei hirveätä kiirettä ollut juosta stagelta toiselle. Otettiin vähän rauhallisemmin alkuun. Hämeenlinnan porukan matkailuautoon eksyin tekemään tätä tekstiä. Mikä parasta täältä sai sähköä koneeseen että sai jutun valmiiksi. Täyttä luxusta oli kyllä se Chef the chiliheadin oma tekemä kebabliha. Pääsin osingoille, en oikeastaan voisi näissä olosuhteissa parempaa ateriaa toivoa syötäväksi. Hyvääkin se oli.
Tässä mietti aika vahvasti itsekin että seuraavalla kerralla tulee paikalle niin jotain matkailu auto virityksiä. Kyllä se tuntui niin hienolta että pakko se on jotain keksiä ensi kerraksi. Genkin chill settiä kuuntelin pienen hetken kunnes oli matkattava eteenpäin kohti uusia seikkailuja. Tuo genkin chill setti oli häröä kuunneltavaa.
Kuulin että jostain paikasta saisi jäätelöä, silloin kuin oli suht lämmintä vielä. Mutta hinta yllätti tåysin. Jäätelö näissä olosuhteissa maksoi vain euron. Ihan kohtuullinen. Jääkylmä vesi maksoi kanssa kohtuullisen euron. Hinta oli kohdallaan siinäkin.
Tuli vietettyä hämeenlinnan porukan kanssa aikaa aika paljon. Sekavaa seuraa positiivisessa mielessä, kukkuu!!.Ja hyvää musaa. Ei varmaan yllätys kun kerron että lähes koko ajan soi prodigy. Jotenkin ei ollut samanlaista energiaa liikkumiseen kuin oli eilen. Jalat oli pikkuisen hellänä edellisen illan ja yön kävelystä. Heti kun sateen jälkeen meidän porukkaa meni ulos niin välittömästi poliisi oli paikalla, ei kyllä meidän takia.
Ajoittain kuului hoodeilta outoa älämölöä joka kuullosti XL5 vanhoilta biiseiltä joita oli vähän sanojen kohdalta uusittu rankalla tavalla. Myös sen kuuli kauas että vesi suihkussa oli ilmeisen kylmää...
Lauantaina alkuillasta satoi hetken aikaa vettä joka ei onneksi kestänyt pitkään. Nopea kuuro.
Desert stagelle eksyin siinä klo 23 aikaan. Kivaa soundia breiksin maailmasta ja loppuvaiheessa mentiin rumpubasson puolelle. Tämä taisi olla ensimmäinen artisti bongaus lauantailta minkä muistan. Niin ja olin kuitenkin selvinpäin.
Desert stagella seuraava setti alkoi oikeastaan siitä mihin edellinen soittaja lopetti. Rumpubasson maailmassa liikuttiin tämänkin kaverin setissä. Pisti silmään että ei ollut otollisempana pimeän aikana UV-valoa täällä ollenkaan. Jotenkin sen huomasi kun tiesi mitä siellä oli tarjolla. Perjantaihin verrattuna paikkaa ei tunnistanut samaksi.
Main stagella oli kanssa hyvän kuuloista soundia lähes poikkeuksetta kun siellä kävi pyörähtämässä. Oli lauantaina vähän levoton ja tuli kierrettyä lähes ainoastaan kahta stagea pelkästään. Semmoista se on kun on näin suuri runsauden sarvi musiikillisesti tarjolla.
Illan huomion kiinnitti aika tarkkaan joraava aasi joka soitteli biisiä ja jorasi hullun lailla. Isäntänsä kanssa nähtiin tamppaamassa antaumuksella desert stagella useammankin kerran.
Yksi tuttu oli jutellut maanomistajan kanssa ja hän oli vuolaasti kehunut bileporukkaa että osaavat käyttäytyä ja eivät sotke paikkoja eli jatkakaamme samalla linjalla että pidetään paikat siistinä niin saamme varmaan jatkaa samoilla seuduilla.
Kylmyys vaivasi tätäkin yötä. Ei ehkä niin paha ollut kuin lauantain vastainen yö. Se on varmaan pakko ottaa toppatakki mukaan ensi kerralla. Varmuuden vuoksi. Onneksi sain toiselle yölle lainaan lisäpeiton etten jäätynyt vallan kokonaan. Suomen kesä on tunnetusti vähä luminen ja lämmin.
Tämänkin kerran musiikillinen tarjonta oli niin runsasta ettei kaikkeen kerennyt perehtymään niin tiukasti että joka artistista olisi jotain kerrottavaa. Ei vaan kerennyt joka paikkaan. Jalkojakin piti säästellä vähän. Ja se kirottu kylmyys öisin.
Kaksi tapahtumaa jäi mieleen parhaiten. Perjantain orkidean setti. Sinnittelin setin loppuun asti vaikka paleli ihan törkeesti siinä loppuvaiheessa. Se oli koko metsän kovin setti omalla kohdalla. Parasta.
Lauantaina teki syvän vaikutuksen tämä tulella esiintynyt porukka. Heidän näyttävä sisääntulo ja koko show minkä heittivät. Oli todella näyttävä ja vaikuttava. Onneksi olin sattumalta paikalla alusta lähtien.
Kokonaisuutena jäi pienen tauon jälkeen metsässä vierailusta ihan hyvä maku. Viimeksi olin 2005 paikalla. Mietin itse että miksi olin pitänyt taukoa? Tulin siihen tulokseen että minulla oli “tylsää vuonna 2005” Ei ollut kavereita, puuttui semmoinen tietty fiilis silloin.
Tänä vuonna tuli lähtö tosiaan päivän varoitusajalla ja läksin avoimin mielin fiilistelemään tapahtumaa. Pientä keskustelua ja jupinaa kansan riveissä aiheutti se juomien vienti kielto mutta siihenkin on varmasti omat syynsä miksi näin on tehty.
Meillä oli varsin tarkkaavainen kartturi joka bongasi risteyksen josta piti kääntyä ennenkuin ajettiin ohi. Oli järjestelyt mennyt eteenpäin ja tapahtuma on paisunut isommaksi vuosien saatossa. Camp X-trustilla ei tullut käytyä koko aikana kuin muutaman kerran pikaiseen pyörähtämässä. Syytä moiseen mielettömyyteen en osaa sanoa.
Tänä viikonloppuna tapahtui niin paljon että varmasti jäi jotain kertomatta mitä olisin halunnut kertoa. Kiitokset kaikille juttusissa olleille vanhoille ja uusille tuttavuuksille. Kiitoksia suuresti helsingin porukalle joka antoi käyttöön oman “yksiön” teltasta. Telttailu noilla vaate varustuksilla oli kyllä murhaa. Ei olisi mitenkään uskonut että noin kylmiä öitä sattuu heinäkuuhun. Mutta näin se vaan oli tällä kertaa.
Real oldskool raver niinkuin minut esiteltiin eräälle ulkomaan artistille, kiittää tapahtuman järjestäjiä toteutuksesta, kaikkia tuttuja seurasta yms. Kiitoksia menee niin moneen suuntaan etten varmasti muista kaikkia mutta te varmaan itse tiedätte ketä tarkoitan. Ensi vuonna hyvin suurella todenäköisyydellä uudestaan. Oli rankka reissu niinkuin aina mutta se oli kyllä sen arvoista. Kiitos ja anteeksi.
Nyt jopa toisella metsä kerralla käytin lähialueen kauppa palveluja. Ihan muutaman kilometrin päässä on kaksikin kauppaa missä voi tehdä ruoka ja juoma täydennyksiä. Sunnuntaina olin heti herättyäni ja keräiltyäni itseni kasaan valmis lähtemään jo pois. Ei tuo telttailu tunnu tällä iällä enää kovin kivalta. Ensi vuonna sitten uudet kujeet.
